Avioero on vahingollinen monestakin syystä:  
 
1) Avioero ei ratkaise vallitsevia ongelmia, vaan usein syventää niitä.  
2) Avioero ei paranna lasten, isien eikä äitien asemaa, vaan heikentää niitä.  
3) Avioero ei rakenna yhteiskuntaa, vaan tuottaa haittaa ja kustannuksia myös yhteiskunnalle.
4) Avioero ei tuota tuloja vanhemmille, vaan yksinhuoltajan tulotaso laskee kolmanneksella siihen verrattuna, mikä ehjän perheen tulotaso on ja isän nettotulot elatusmaksujen suuruudesta riippuen kutistavat hänen taloudellisen asemansa köyhyyteen, jne..
 
Ihmiselle on tärkeintä  
 
Vain omakohtainen uskonkilvoittelu. Vain se, että kunkin omat synnit ovat anteeksiannetut voi pelastaa ihmisen viimeisellä tuomiolla. Tämä pitäisi olla kaikille uskovien joukossa kulkeville itsestään selvyys.  
 
Mutta omavanhurskaille se ei ole selvää lainkaan. He mässäilevät toisten hairahduksilla, toisten epäonnistumisilla ja ovat valmiit armotta heidät siitä nujertamaan ja "sitomaan". Tällaiset omavanhurskaat tuhoavat seurakuntaa sisältä. He esiintyvät uskovaisina, mutta sisältä, kun heiltä puuttuu omakohtainen kilvoitus, he ovat raatelevia susia. Näin he vievät oikein uskovilta vapauden ja tuhoavat rakkauden. Tällaiset raatelevat sudet tulee pestä pois enempää lampaita raatelemasta! Muutoin eivät vapaus, rakkaus ja rauha voi palautua uskovien joukkoon!  
 
 
Onko rauhanyhdistyksen tehtävä hajottaa jäsenensä perhe?
 
Kuuluuko Sinun rauhanyhdistyksesi toimintatapoihin rynnätä heti julkista parannusta vaatimaan, jos kuulette jostakusta jäsenestä kuvottavia juruja? Tässä toiminnassa kunnostautui pj. Keijo Vartiainen laumoineen!  
 
Tuleeko tältä juorujen uhrilta vaatia parannusta 16+2 kertaa 1 kk - vko - päivän välein kiihtyvään tahtiin 4-8 tuntisissa ristikuulusteluissa jatkuvasti vaihtuvan raatelijoiden joukon avulla (julkista parannusta avioliittoon kuuluvista intiimeistä asioista, häntä vastaan esitetyistä perättömien syytösten mukaisista synneistä, sanoista ja teoista, joita tämä ei ole tehnyt sekä vaatia uutta ja uutta parannusta yksin rippi-isälle kuuluvasta synnistä, josta tämä on jo tehnyt parannuksen)? Mitä Sinä tekisit, jos Sinua uhkailtaisiin sitomisella, jollet osallistu näihin ristikuulusteluihin, joihin Sinä et kertaakaan saa kutsua ketään Sinua puolustamaan, mutta nujertajiesi joukko kasvaa kasvamistaan (3-12 henkeä kerrallaan, yhteensä 23 eri henkilöä) ja olet kussakin kaikkeen yksin syyllinen, eikä kellään Sinua vastaan valehtelijalla, perättömien puhujalla, julkisten herjausten kertojalla ole mitään korjattavaa?  
 
Kuinka kauan Sinä kestäisit tällaista yksipuolista nujertamista ja raatelua? Luulen, että et niinkään kauaa, mitä minä taistelijaluonteisena kestin. Mutta kyllä minäkin lopulta luhistuin tästä loputtomasta yli 1/2 vuotisesta nujerruksesta!  
 
Nujerruksen seuraukset  
 
Vaimon henkisen väkivallan seurauksena v 88 alkaen minua on vaivannut tuskallinen selkäsärky. Ihmisen aivopuoliskoista oikea puoli käsittelee tunne-elämään kuuluvia asioita. Hermoradat menevät niskassa ristiin. Tunne-elämän tuska on heijastunut yläselän vasemman puolen lihasten jännittymisenä. Kuin minua olisi puukotettu takaa selkään sydämen kohdalta. Taloudellisia asioita ihminen ajattelee vasemmalla aivopuoliskolla. Taloudellisten vaikeuksien heijastus on tuntunut yläselän oikean puolen lihasten jännittymisenä. Puukonpistot yläselässä tuntuvat yhä molemmilla puolilla, vasen tuskallisempana.  
 
Ihmiselämän emotionaalisia kriisejä on psykologisessa ja psykiatrisessa kirjallisuudessa luetteloitu 32. Emotionaalinen kriisi tarkoittaa voimakkaasti tunne-elämään vaikuttavaa kriisiä, joka vaatii huomattavaa sopeutumista. Jos näistä normaalia ihmistä kohtaa yksikin 1.-3. kriisistä (1. puolison kuolema, 2. avioero tai 3. asumusero) tai samanaikaisesti muista kriiseistä (4. vankeusrangaistus, 5. lähiomaisen kuolema, 6. vammautuminen tai sairastuminen, jne) 3-4 emotionaalista kriisiä, hän tarvitsee kriisistä selvitäkseen ammattiauttajan apua.  
 
Minulla on ollut emotionaalisia kriisejä samanaikaisesti 9-20. Kuinka kauan lukija olisi selviytynyt? Minulle syntyi pahimman nujerrukseni aikana vakavia fyysisiä oireita, jotka kestivät yli 1/2 vuotta. Henkinen kantti romahti noin 2 tunnin ajaksi. Minulle riitti pahimmasta nujerruksesta selvitäkseni viikon sairasloma. Tämä kokemukseni osottaa, että jokaisen paineensietokyky on rajallinen. Kukaan ihminen ei kestä mitä tahansa, silti paineensietokykyäni ei voi moittia!  
 
Nujerruksen seurauksena minulle syntyneet peräpukamat pahenivat v 95 syksyllä niin, että peräsuolesta tuli verta kuten naisella runsaiden kuukautisten aikana. Peräaukon ja takapuolen nahka rikkoutui yli kämmenen kokoiselta alalta veresnahalle, nahattomaksi. Varpaiden kynnet karisivat parissa viikossa. Lopputuloksena kaikki varpaat olivat kynnettömät. Veristä takapuolta oli tuskallista pyyhkiä. Koko ajan sai pidätellä kuin ripulipotilas, ettei veri hulahda housuun. Pöntöllä käydessä vesi tuli verestä punaiseksi. Jos en käynyt WC:ssä kyllin usein päivässä, veri hulahti housuihin. Vähintään alushousut menivät pesuun. Tästä syystä alushousut piti vaihtaa lähes joka päivä ja päällyshousut useamman kerran viikossa. Kuten ripulipotilaalla. Kenen terveys kestää runsasta kuukautisvuotoa yli puoli vuotta? Kävely kynnettömillä varpailla oli tuskallista. Ellei lukijan mielikuvitus riitä miltä yli 1/2 vuotinen kidutus tuntui, niin sivelemällä kämmenen kokoiselle alalle takapuoleen rikkihappoa ja uusimalla käsittely niin usein, että takapuoli pysyy yli 1/2 vuotta veresnahalla ja repimällä veitsellä varpaiden kynnet ja sivelemällä kynsien paikalle rikkihappoa niin usein, että ne pysyvät kynnettöminä yli 1/2 vuotta on asia helposti kokeellisesti todettavissa. Sen lisäksi tulisi aikaansaada vielä yli 1/2 vuotta kestävä verenvuoto peräsuolesta kuin naisella kuukautisten runsaimmillaan ollessa. Pelkästään kynsien repiminen on tunnettu kidutuksen muoto. Minulla on lääkärin todistus psykosomaattisista oireista ja immuunivasteen heikkenemisestä. Näin minut yritettiin tappaa henkisellä väkivallalla.  
 
Viimeisimpään raateluun 17.5.96 klo 19.00-18.5.96 klo 01.00 osallistui kaikkiaan 11 sutta. Olin totaalisen Iyöty ja kuoleman väsynyt. Ajoin autolla kotiin n 20-30 km tuntivauhtia. Kovempaa en kyennyt ajamaan. Koko ajan vaimo räksytti ja säkätti vierellä. Senkin jälkeen hän vaati minulta vielä uudelleen pilkun tarkkaa parannusta 18.5.96 klo 01.00-03.00. Synnistä, josta olin tehnyt parannuksen jo 8 kertaa! Sitten hän vielä hylkäsi minut.  
 
Luhistuminen  
 
Heräsin 18.5.96 yöllä klo 04.30 hiestä läpimärkänä, lakanat läpimärkinä. Sänky oli yhtä märkä, kuin siihen olisi heitetty ämpärillinen vettä. Tunsin kuinka suunnaton tuska raastoi sisintä, sydän ja keuhkot tuntuivat räjähtävän, samalla kuin norsu olisi seisonut rinnan päällä. Sitten rupesin tärisemään kuin hypotermiapotilas; joka ikinen lihas tärisi hallitsemattomasti. Katselin tuskassani pääni sisään: siellä oli vain paksua sumua, ei ajatuksen ajatusta. Tuntui vain suunnaton tuska, josta oli päästävä. Sitten tuli mieleen mennä töihin, ampua itsensä, tai tulla kotiin ja ampua perhe ja itsensä. Juuri kun olin jo nousemassa lähteäkseni ampumaan itseni tuli ohikiitävän Iyhyeksi hetkeksi serkkuni elävänä valkoisiin puettuna hahmona eteeni. Näky oli niin Iyhyt, että en tajunnut sitä. Ehdin juuri ja juuri tunnista hänet. Mieleeni vain nousi iso kysymysmerkki: Mikä se oli? Mitä hän tähän kuuluu? Aikeeni toteuttamisen sijaan rupesin hitaasti mutta kuitenkin pohtimaan tuota kysymystä, nousin sunnuntai-aamuna keittämään aamukahvia klo 05 ja sumuisilla aivoillani yritin miettiä. Ravistelin päätäni ja yritin saada edes jostain ajatuksesta kiinni. Noin kahden tunnin kuluessa tunsin kuinka suunnaton tuska alkoi hellittää ja päässä oleva sumu hälvetä. Luhistumisen pahin vaihe oli ohitettu klo 06.30. Minulla petti fyysinen, mutta ei henkinen terveys. Henkinen kantti luhistui vain vajaan kahden tunnin ajaksi.  
 
Mikäli ihmiselle elämän koettelemukset aiheuttavat liian suuren henkisen rasituksen, hän saattaa luhistua ihmisenä. Luhistumisen voi aiheuttaa esim. hillopurkin kaatuminen ja hillon valuminen pöydälle tai lattialle, jota ei enää voi estää. Tämä saattaa olla viimeinen pisara, joka katkaiseen kamelin selän. Luhistunut ihminen ei vastaa teoistaan, kuten ei vastannut serkkunikaan. 90 % luhistuneista selviää. Siitä selvinneet ovat entistä vahvempia. He tietävät rajansa ja osaavat karttaa tilanteita, joissa joutuisi liian tiukille. Noin 10 % luhistuneista ei siitä selviä tai selviää vasta pitkällisen hoidon avulla. He menettävät mielenterveytensä, joutuvat mielisairaalaan tai jäävät hourahtaneiksi tai tekevät itsemurhan. Onko siis oikein, että sadistiset kanssaihmiset, jotka tahallaan aiheuttavat lähimmäiselleen tällaisen todistetun henkisen väkivallan kaikkine karmeimpine kokemuksineen - tappavat lähimmäisensä henkisellä väkivallalla - voivat rangaistuksetta jatkaa riehumistaan ja etsiä itselleen uusia uhreja?  
 
Järkytyin omia ajatuksiani ja lähdin lääkärin määräämälle sairaslomalle. Sairaslomalle, jolle lääkäri oli jo kolmasti vakavasti minua kehottanut lähtemään. Minun tuli päästä ja äkkiä niin kauas kuin pippuri kasvaa, pois hullujen huoneesta. Minulle riitti viikon sairasloma.  
 
Kreetan hiekkarannalla mietin, miksi serkkuni ilmestyi minulle luhistumisen hetkellä 18.5.1996. Vasta siellä muistin, kuinka aikanaan, kun kuulin serkkuani koskevasta suruviestistä, minulla oli pakottava sisäinen tarve selvittää, miksi hän niin teki. Tiukan kyselyn jälkeenkään hänen vanhempansa eivät suostuneet hänen kohtalosta kertomaan. Lopulta isosiskonsa suostui sen kertomaan. Häntä oli kohdeltu samoin kuin minua. Hänen naapurinsa kateellisine rosvolaumoineen vaativat häneltä moninkertaista parannusta, kuten minulta oli vaadittu. Hän joutui tekemään samasta ja samoista synneistään moninkertaista parannusta, kuten minä. Myös "synneistä", jotka eivät sitä ole. Juoruista, joilla ei ollut totuuspohjaa. Hänen fyysinen reaktionsa hänen luhistuessaan oli sama, kuin minulla, kun minä luhistuin 18.5.96.  
 
Sairaslomalta palatessani aloitin raivokkaan puolustautumisen. Nujerrusta johtanut Lappeenrannan Rauhanyhdistys ry:n pj Keijo Vartiainen ilmoitti minulle puhelimitse 2.6.96, että minut on "sidottu", ts. annettu saatanan haltuun. Siitä lähtien olen tehnyt ja ylläpitänyt Rauhanyhdistykselle laatimaani selvitystä, 126 s, liitteitä 19, parhaassa 9 sivua. Se perustuu v 94 kesästä alkaen ylläpidettyyn päiväkirjaan. 9.9.96 minut otettiin SRK:n "veljien" avulla takaisin. "Sitominen" purettiin. Keijo Vartiaisen ja hänen laumansa hirmuteot jätettiin korjaamatta, vaikka "veljillä" oli riittävästi tietoa niistä. Tällaisia lukutaidottomia rikollisuuden suojelijoita SRK:ssa ovat pj. Matti Lääkkö, Voitto Savela ja Eero Salin.  
 
Ennen sanottiin, että rehellisyys maan perii. Nyt sanotaan, että maa perii rehelliset. Rauhanyhdistysten tuhoisa toimintatapa on lopetettava. Kristityn mieli velvoittaa avun antamiseen sen pyytäjälle. Tämä perusarvo on palautettava heti.  
 
Serkkuani kohdeltiin, kuten minua. Hänen naapurinsa hyökkäsivät hänen kimppuun, kuten Lappeenrannan Rauhanyhdistyksellä hyökättiin minun kimppuun. Hän pyysi ja pyysi sitkeästi, kuten minä, apua uskovaisilta ja SRK:lta. Hän ei saanut apua. Hänen lähiomaisensa yrittivät puolustaa häntä. Turhaan. Häneltä vaadittiin uudelleen ja uudelleen parannusta samoista synneistä, vaikka hän oli jo tehnyt parannuksen monta kertaa. Armottoman ja loputtoman nujerruksen seurauksena hän menetti järkensä valon. Hän joutui mielisairaalahoitoon. Kun hän pääsi, tai paremminkin joutui mielisairaalasta lomalle, hän yritti kahdesti itsemurhaa. Hän nieli kerralla loman ajaksi annetut lääkkeet. Hänet saatiin viimehetkellä vatsahuuhtelulla pelastetuksi. Miksi hän niin käyttäytyi? Hän pelkäsi ihmisten ilmoille tuloa. Hän pelkäsi, että taas naapurit hyökkäävät hänen kimppuunsa. Tätä hän ei itse osannut selittää, mutta sen arvaaminen kokemani perusteella on äärimmäisen helppoa. Heti, kun hän parani sen verran, että pääsi sairaalasta, toteutui serkkuni kauhulla pelkäämä raatelu; naapurit hyökkäsivät taas hänen kimppuunsa. Jälleen hänen kimpussa mässäiltiin julkisesti. Häneltä vaadittiin parannusta samoista synneistä, joista hän oli tehnyt parannuksen jo lukuisia kertoja. Viimeisimmän nujerruksen seurauksena hän sai saman fyysisen reaktion, minkä minä koin luhistuessani 18.5.96. Hän ei luhistumisestaan selviytynyt. Hän teki itsemurhan. Suurperhe jäi kerralla isättömäksi. 18.5.96 Serkkuni ilmestyi minulle luhistumiseni hetkellä valkoisiin puettuna. Hänen avullaan sain muuta ajateltavaa. Kokemani perusteella voin vakuuttaa - Serkkuni on kunniassa.  
 
Serkkuni naapurit eivät ole hänen tappoa vieläkään pyytäneet anteeksi, puhumattakaan, että he olisivat korvanneet hänen lapsille ja leskelle aiheuttamansa vahingon. KM ymmärsi osallisuutensa. Hän on syntinsä korjannut. Naapureiden ja muiden nujerrukseen osallistuneiden tulee tehdä synnistään parannus. Elleivät he sitä tee julkisesti, tulee heidät erottaa Jumalan lasten joukosta. Yhä he riehuvat Konneveden Rauhanyhdistyksellä ja naapuri Ilpo Mehto jatkaa maallikkosaarnaajana.  
 
Keijo Vartiaisen ja Ilpo Mehdon oppi: kertokaa jäsenestä valheita, vaatikaa niistä moninkertaista parannusta 16+2 ketaisissa kuukauden - päivän välein pidettävissä 4-8 tuntisissa ristikuulusteluissa, uhkailkaa häntä seurakunnan ulkopuolelle sitomisella jollei hän niihin osallistu ja ellei hän tee itsemurhaa, hajoittakaa hänen perheensä ja erottakaa hänet, koska hän saattaa yhä kertoa totuuden kohtelustaan.  
 
Vaimoni haki 17.10.97 yhteiselämän lopettamista, lasten yksinhuoltajuutta ja minun häätämistä. Älähdin voimakkaasti, niin ry:llä kuin SRK:lle. Uskova ei hae avioeroa, ei yhteiselämän lopettamista, ei puolison häätämistä. Vaimo haki avioeroa 7.4.98. Kaikki rakastivat enemmän juoruja, kuin totuutta. Kiistin jyrkästi minua vastaan esitetyt syytökset perättöminä. Sillä ei ollut mitään vaikutusta. Todisteita vaimo ei väitteilleen esittänyt. Niitä ei tarvittu. Kun kerran hän väitti minua väkivaltaiseksi, niin tottakai se on totta. Kellään ei tullut monesta esittämästäni todisteesta huolimatta mieleen tarkistaa kumpi valehtelee ja puhuu perättömiä. Se, että rehellisyyteni polttaa häntä ja pelko johtuu siitä, ei tullut kenenkään mieleen. Hän pelkäsi minua, koska paljastin hänen valheensa. Siksi hän syytti minua väkivaltaiseksi. Oikeuden istunnon ajankohta 26.3.98 oli tiedossa keskustelutilaisuudessa 17.3.98. Kirkkoherra Teuvo Monosta ei kiinnostanut, mitä Jumalan sanassa sanotaan. Hänelle oli tärkeämpää tuomita äitinsä. Olin siunaamassa häntä, kun hän vanhempieni puhutellessa Mikkelissä kotonani teki parannuksen. Vain paatunut rikollinen ja omavanhurskas kykenevät äitinsä pahoinpitelijäksi ja ryöstäjäksi. Teuvo on sellainen.  
 
Vaimon innokkain tukija KR on useita kertoja väittänyt minua väkivaltaiseksi. Väite perustui vaimon valheisiin ja helvetilliseen henkiseen väkivaltaan. Yhtään todistetta hän eikä kukaan muu ole esittänyt, eikä kykene, koska en ole ollut enkä ole väkivaltainen. Päinvastoin. Olen yrittänyt kaikkeni sovinnon saamiseksi. KR väitti mm. 17.3.98 keskustelutilaisuudessa, vajaan 50 seurakunnan jäsenen ja paikalle pyydettyjen puhujien Teuvo Monosen ja Vesa Piiraisen kuullen minua väkivaltaiseksi. Kun kielsin, että se ei pidä paikkaansa, hän väitti nähneensä S:n ranteessa punaiset jäljet. Kokeilkaa säilyvätkö ranteesta kiinni otettaessa syntyvät punaiset jäljet kahta minuuttia. Eivät säily! Kuinka S:llä on ollut ranteessa minun aiheuttamana punaiset jäljet yli 20 minuutin kuluttua, joka aika kuluu, ennen kuin minun kotoani ehtii KR:lle? S:llä oli ylikuiva iho, jonka vuoksi hänen ihollaan oli jatkuvasti punaisia jälkiä. Olette vielä tyhmiä juoruämmiä. Uskotte mitä tahansa väitteitä, kunhan KR, P tai Keijo teille niitä kertoo. Kuinka KR, elämäntyönsä opettajana ollut, ei ole todennut näin yksinkertaista asiaa: kuinka kauan iholla punainen jälki kestää?  
 
(5. Moos. 19:15) Yhden ihmisen antama todistajanlausunto ei riitä todistamaan ketään syylliseksi, koskipa syytös millaista rikosta tahansa. Asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla. (Joh. 8:17) Sanotaanhan teidän laissannekin, että kahden todistajan todistus pätee. Tässä näkee, kuinka rauhanyhdistyksiä johdetaan ja niiden jäseniä tuomitaan juorujen perusteella. Kunhan vain löydätte jonkun, jota vastaan joku valheen tai valheita kertoo, niin raadelkaa tämä juorujen uhriksi joutunut armottomuudella ja jos hän ei sen seurauksena tee itsemurhaa, niin sitokaa hänet ja hajottakaa hänen perheensä! Totisesti minulla on ollut syytä nostaa hirmuinen meteli käyttöön otetuista toimintatavoista!  
 
Kymmenen käskyä ja mitä ne merkitsevät, ovat heille tuntemattomia. Käskyt ovat Jumalan määräämässä tärkeysjärjestyksessä. Pahin ja seurakuntaa eniten tuhoava synti on 1. käskyn rikkominen. Siihen P ja Keijo laumoineen ovat syyllistyneet. Edellä kerrotussa KR:n valheessa on kysymys käskystä: Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi. Todella vakavasta synnistä. Seurakunnan, eli Pyhän Hengen edessä annetusta väärästä todistuksesta.  
 
Kymmenen käskyä on annettu noudatettaviksi. Jos jotakuta niistä rikkoo, syyllistyy syntiin, josta tulee tehdä parannus. Jeesus osoitti, että lain täyttäjäksi ei ole kenestäkään: joka vihastuu veljeensä, rikkoo viidettä käskyä ja joka katsoo himoiten naista, rikkoo kuudetta käskyä. P:sta, Keijo Vartiaisesta, KR:sta ja muista lauman jäsenistä, pl yhdestä, ei ole ollut tekemiensä syntien korjaajiksi. KL on minulta pyytänyt ja saanut anteeksi, että oli tekemässä päätöstä "sitomisestani". Mutta ei hänkään ole syntiään korjannut seurakunnalta anteeksi pyytäen. Tuo synti on seurakuntaa vastaan tehty, joten se tulee pyytää anteeksi myös seurakunnalta. Yksin koko seurakunnalle kuuluvan oikeuden - sideavainten käytön - itselleen omiminen on nousu seurakuntaa vastaan. Joka nousee seurakuntaa vastaan, syyllistyy Pyhän Hengen pilkan jälkeen vakavimpaan syntiin, josta synnintunnon saanti on harvinaista. He kuvittelivat voivansa vailla perusteita, vailla valtuuksia, vailla johtokunnalle kuuluvaa valtaa, vailla oikeudenkäyntiä ja "syyllisen" kuulemista julistaa minulle kuolemantuomion! Yli 11 vuoden sitkeäkään nuhtelu ei ole Keijon synnintuntoa herättänyt. Ei myöskään muiden sitomispäätökseen osallistuneiden synnintuntoa, pl KL. He ovat syyllistyneet kymmeniä, ellei satoja kertoja 10 kertaiseen syntiin ja muihin synteihin minun syntiini nähden. Minä olen omani korjannut. He eivät ole korjanneet. Heidän vihansa tähden perheeni on raadeltu riekaleiksi ja minut on ryöstetty.  
 
Kohtuuttoman pitkämielisyyteni jälkeen olen tutkituttanut syksystä 97 alkaen poliisilla esitetyt perättömät väitteet, rikokset ja rikkomukset. Olen tehnyt 15 rikosilmoitusta Lappeenrannan poliisille ja 12 rikosilmoitusta muille tutkintaviranomaiselle sekä 60 kantelua ja valitusta kaikille mahdollisille kantelu- ja valitusviranomaisille. Mielestäni heillä on ollut kyllin tilaisuuksia todistaa minua vastaan esittämänsä väitteet totuuden mukaisiksi. Yhtään väitettään he eivät edes yrittäneet todistaa. Minua ei ole syytetty, eikä rangaistu, eikä tuomittu mistään. Minua on vain kiitetty ja palkittu. Toimin Lutherin neuvon mukaan: nuhtele heitä niin paljon kuin voit!  
 
P on valehdellut, solvannut ja herjannut sekä tehnyt perättömän ilmiannon, josta on seuraamuksena enintään 2 v vankeutta. Yhdistyksen pj:na toimiessaan Mauri Kinnunen levitti minusta valhetta: "Että olisin käynyt käsiksi erääseen puhujaan, nostanut hänet seinälle juuri ennen puhetta." Poliisikuulustelussa Mauri Kinnunen kiisti herjauksensa ja edellinen pj Ville Laivamaa ja JM antoivat asiassa perättömän lausuman viranomaismenettelyssä. Samaan rikkomukseen P:n herjauksen tutkinnassa syyllistyivät KK ja KR. Poliisi ja kihlakunnansyyttäjä eivät edes tunne esitutkintalakia. Esitutkinta on ollut ala-arvoinen. Siksi tein nuo 12 rikosilmoitusta muille tutkintaviranomaisille.  
 
 
 
 
 
 
SRK:n ja nimeltä mainittujen opista ja kirjoituksista ei jää kiveä kiven päälle. Yksikään ei ole oikein, Jumalan sanan mukainen. Miksi? Koska heillä ei ole Pyhää Henkeä. Heissä on lakivanhurskaus. Siksi heidän opetuksensa on Jumalalle kauhistus.  
 
(1. Tim. 5:20) Nuhtele syntiä tekeviä kaikkien kuullen, jotta muutkin pelkäisivät.  
 
Minä varoitan kaikkia SRK:n ja nimeltä mainittujen omavanhurskauden opista.  
 
 
 
Siionilta kysyn, kuinka tällaiset pakanat voivat toimia sen julkaisun päätoimittajina ja kirjoittajina?  
 
 
 
Enempää sovinnollisen keskustelun aikaansaamiseksi en minä, eikä kukaan muukaan olisi voinut tehdä. Olen tehnyt kaikkeni sen hyväksi. Samoin avunhuutojen osalta.  
 
 
 
 
Minulle aiheutetuista taloudellisista tappioista ja muusta vahingosta  
 
Minun luo jäi ex:n muutettua 2.6.1997 K:lle 2 lasta. 2 vko:n kuluttua palasi yksi lapsi. 15.7.1997 palasi 5 lasta ja marraskuussa yksi lapsi. Minun luona asui 9 lasta. Ex:n luona 4 lasta. Hän nosti 5 kk petoksella myös minun luonani asuneiden alaikäisten lapsilisät, eikä KELA korjannut liikaa ex:lle maksamia, vaikka niin päätöksessään ilmoitti. Eli KELA oli itse osallinen tahallisessa petoksessa. Vaikka lapset puhuivat jaloillaan näin yksiselitteistä kieltä isän puolesta, niin silti minut häädettiin kodistani. Ei sovi minun oikeustajuuni ja todistaa oikeuslaitoksen mädännäisyyttä. Oliko oikein, että jouduin yksin maksamaan ex:kin puolesta kaikki yhteiset laskut, hänen niihin osallistumatta 1.1.1997-29.9.1999 yli 4000 mk/kk (673 euroa/kk) yli nettotulojeni = yli 34 kk x 4000 mk = yli 136.000 mk = yli 23.000 euroa? Kuinka Sinä selviäisit näin hurjasta yli nettotulojen elämisestä? Samalla omistin kuitenkin 1/2 talosta, josta en häädön jälkeen voinut nauttia yli 2 vuoteen. Näin puututtiin törkeällä tavalla ihmisoikeuteeni nauttia omasta omaisuudestani. Jouduin ostamaan osakkeeni "vailla vakuuksia", kun ex ei suostunut mihinkään lainaani kirjoittamaan nimeään. Jouduin ostamaan osakkeeni tyhjätaskuna. Ottamaan sen vuoksi 36.000 mk (6055 euroa) ylimääräistä lainaa ja lainavakuutuksen, millä korvattiin "puuttuvat" vakuudet. Otin osakkeen pintaremonttia varten lisälainaa yli 18.000 mk (yli 3027 euroa). Nekin menivät arava-ja hypoteekkilainojen maksuun, joihin ex ei osallistunut. Osakkeeni pintaremontti jäi tekemättä. Jäätyäni eläkkeelle 1.1.2005 nettotuloni putosivat 500 euroa/kk ja jouduin jälleen kohtuuttoman tiukille. Möin osakkeen, maksoin ex:n aiheuttamista veloista suurimman osan ja asun väliaikaisesti vuokralla. Toimiko ex ja 2 vanhinta lastani näin raskaasti isää kohtelemalla oikein? Eivät taatusti. Kuka ja ketkä ovat rikollisia? Minä en sitä ole. Silti ex on "kalliisti uskomassa" ja minä ry:stä erotettu. Ei sovi oikeustajuuni.  
 
Ex:n minua 1.1.1997 vastaan tekemä törkeä kunnianloukkaus (teon hetkellä perätön ilmianto) johti oikeusturvani täydelliseen menetykseen. Sen perusteella lasten huoltajuus ratkaistiin vastoin totuutta ja lasten etua ja sen perusteella virkaurani tuhottiin. Suostuminen aiheettomaan siirtoon hyllytyspaikalle olisi merkinnyt asumista kahdella paikkakunnalla, työ toisella, lapset toisella. Se olisi aiheuttanut minulle 8300 euroa vuotuiset ja yhteensä 67.000 euroa matka- ja asumiskulut. Pakkosiirtoon juorujen perusteella vaatimattomampaan tai samanarvoiseen tehtävään ilman ylennystä en suostunut. Näin minulle on aiheutettu 31.12.04 mennessä yli 52.000 euroa tulonmenetykset.  
 
Todellisia kuluja minulle on aiheutunut 1.1.1997 - 5.3.2006 61.273,93 euroa. Kirjeitä selvityksiä ym. asiakirjoja on kertynyt 60 mapillista. Työtä olen tehnyt 1996 kesästä lukien yli 11 vuotta, 330.000 euron edestä. Olen yrittänyt pelastaa lapsia ja perhettä heidän tulevaisuuttaan tuhoavalta pahansisuiselta naiselta. Turhaan.  
 
Vv. 1998-2006 välisenä aikana yhteisomistuksessa olevaa taloa on asuttu, kuin sikolättiä. Jos jokin paikka on löystynyt, ei kukaan ole sitä kiristänyt, jos jokin on mennyt rikki, ei sitä ole korjattu. Koko talo on täydellisen pintaremontin tapeessa. Kaikki pinnat, seinät kaapistot, kodin koneet, lattiat, ovet, osa ikkunoista pitää uusia (korjattavissa olevaa on hyvin vähän). Tämä merkitsee sitä, että 1/2 minun omistamastani talosta on tahallaan osin tuhottu. Ex ei ole tuhonnut yksin omaa omaisuttaan, vaan 1/2 minun omaisuudestani. Tämä merkitsee sitä, että nyt kun talo pitäisi lunastaa yksin minulle tai myydä ulos, sen arvo on n 70.0000 euroa alhaisempi, kuin mitä se olisi, mikäli siitä olisi pidetty huolta, kuten kuka tahansa normaali ihminen omaisuudestaan pitää huolta.  
 
Ex:lla ja minulla oli 31.12.97 YHTEISTÄ lainaa 56.981,92 euroa ja 31.12.98 49.948,47 euroa (1/2 = 24.974,24 euroa).  
 
Ostamani osakkeen asuntolainaa pystyin lyhentämään viimeisimmällä äitini perintöosuudella 11.268,59 euroa, minkä senkin ex yritti ryöstää viivyttämällä tahallaan lopullista eroa. Tämän lyhennyksenkin jälkeen tarpeettoman asuntolainan määrä 31.12.98 oli 45.032,97 euroa. Yhteensä YKSIN MINUN vastuulla olevat velat 31.12.1998 olivat 94.981,44 euroa. ja 31.12.1999 71.234,98 euroa.  
 
Eli vastuullani olevien lainojen määrä kohosi v 1998 em. 24.974,24 eurosta 94.981,44 euroon! Koko velkaantumiseni oli yksinomaan näiden idioottien ja anteeksiantokyvyttömien mielettömän koston ja isien inkvisition syytä!  
 
7.4.1998 haki avioeroa ja omaisuuden osittamista. Osittamiseen ei tarvita asianajajaa, mikäli vanhemmat pääsevät siitä keskinäiseen sopimukseen. Ex haki 16.4.1998 asianajaja Leila Anttosen määräämistä omaisuuden osittajaksi. En suostunut myymään ex:lle osuuttani. Yhteisiin laskuihin osallistumattomuuden ja minun asettamisen yksin vastuuseen yhteisistä laskuista tarkoituksena oli saattaa minut kohtuuttomaan velkakierteeseen, että hädissäni suostuisin myymään osuuteni hänelle huomattavaan alihintaan ja osittamisen tarkoituksenaan oli saada savustetuksi minut lopullisesti kotoa ja ryöstää mahdollisimman suuri osa omaisuudestani. Tämä ilmeni yksiselitteisellä tavalla osituskokouksissa 28.8. ja 27.11.1998, 14.5.1999 ja 18.6.1999. Ex:n haluamassa osituksessa sain lainat jaetuksi 29.9.1999 jälkeen niin, että ex ei pysty enää maksattamaan minulla omia lainaosuuksiaan. Osittaja, asianajaja Leila Anttonen yritti hänkin petoksella ryöstää minut ja saada osituksesta itselleen lasten, minun ja ex:n kustannuksella ansiotonta hyötyä. Jos hän olisi saanut omaisuuden myyntiluvan käräjäoikeudesta, olisi hän voinut myydä kahdessa viikossa omaisuuden "sopivalle ostajalle" esimerkiksi puoleen hintaa. Kauppa olisi ollut laillinen. Sitten 2 kuukauden kuluttua talo olisi taas vaihtanut omistajaa, mutta käypään hintaan. Näin Leila Anttonen olisi saanut ex:n silmittömän vihan ja riidanhalun johdosta itselleen merkittävää taloudellista etua. Vahinko olisi ollut lasten, minun ja ex:n. Lapsilta olisi ryöstetty samalla koti. Tällainen laillinen ryöstö on Suomen lainsäädännössä mahdollinen. Jos alkuperäiset talon omistajat yrittävät viedä asian tämän laillisen ryöstön jälkeen oikeuteen, tulee heillä olla vedenpitävät todisteet tuon "sopivan ostajan" ja asianajajan tekemästä yhteistoiminnasta ja petoksesta. Tapahtuneet tosiasiat eivät siihen riitä. Ts. riitaantuneella avioparilla ei ole omaisuutensa suojaa. Sen saa kuka tahansa röyhkeä asianajaja heiltä ryöstää. Ja laillisesti! Omaisuuden osittamisesta jouduin maksamaan Leila Anttoselle tarpeettoman summan 1.829,04 euroa. Luotollinen tili, luottoraja 4.709,26 euroa, on pysynyt luottorajalla miinuksella. Huolimatta, että ex pidätti itsellään luonani 2.6.1997-5.5.1998 asuneidenkin lasten lapsilisät, hän jätti vakiintuneesta käytännöstä poiketen maksamatta syksyllä 1997 ruokalaskun. Sekin 1.367,25 euroa jäi maksettavakseni. En kyennyt nollaamaan laskua. Ruokakaupan pikalaskun saatuani jouduin ottamaan pankista tililleni 1.681,88 euron luottorajan, jolla sain laskun maksetuksi.  
 
 
 
En ole kutsunut ketään perhettäni raatelemaan. Silti Lappeenrannan Rauhanyhdistyksen vallanneet omavanhurskaat sinne tunkeutuivat yhdessä 10 lasteni kummin kanssa ja raatelivat sen riekaleiksi. Totisesti minulla on ollut syytä nostaa heidän vääryyksistään valtakunnallinen meteli. Minulla on oikeus kertoa totuus heidän teoistaan ja niiden seurauksista.  
 
Olennaisin kysymys on  
 
1) minä olen puolustanut ja puolustan lapsiani ja perhettäni ja perustelen kantani Jumalan sanalla  
2) raatelijani puolustavat avioeroa ja perustelevat kantansa minua vastaan esitetyillä valheilla ja perättömillä väitteillä.  
 
Korostan. Minua ei ole moitittu, tuomittu tai rangaistu mistään. Työssäni minua on vain kiitetty ja palkittu.  
 
Arvaa, kumman osapuolen perustelut pitävät kumman sortuvat?  
 
 
 
Johtopäätökset  
 
Esittämäni asiat ovat totta. Elleivät, olisin joutunut herjauksesta, kunnianloukkauksesta tai muusta syystä tiilenpäitä lukemaan. Niin paljon asiaan on sotkeutunut maan isokenkäisimpiä typeryksiä. Koska kaikki, mitä esitän on totta, minua on yritetty laittomuuksia kaihtamatta vaientaa. Sitä SRK:kin on yrittänyt omia laiminlyöntejään peitelläkseen. Se ei onnistu. Minua ei vaienneta. On kohtuutonta, että uskovaisten joukosta ei laupiaita samarialaisia löydy yli 11 vuoden kirjallisella kerjäämiselläkään!  
 
Jos rauhanyhdistyksessä raadellaan sen jäsenen perhettä, tulisi SRK:n rientää apuun kertomaan harhaan joutuneelle yhdistykselle, että uskova ei hae avioeroa. Olen pyytänyt, maanitellut, kerjännyt ja anonut apua kirjallisesti 24.6.96-11.5.05 SRK:sta 102 kertaa apua saamatta. Siksi en apua ole saanut, koska omavanhurskaat riehuvat myös SRK:ssa, kuten tästä kirjeestä on luettavissa.  
 
Olen pyytänyt apua myös v 01 Ruukin, v 02 Maaningan, v 03 Muhoksen, 04 Nivalan ja 05 Perhon suviseuroihin vuosikokouksille ja puhujainkokouksille lähettämälläni postilla. Vieläkään en ole apua saanut. Olen pyytänyt apua vv 01-11.11.04 yhteensä 172 eri rauhanyhdistykseltä, yhteensä 373 kertaa. SRK:n toimenpiteitä odottavat rauhanyhdistyksetkään eivät ole Jumalan sanan mukaista uskoa halunneet puolustaa. Apua en ole niiltäkään saanut.  
 
 
 
(1. Tim. 5:20) Nuhtele syntiä tekeviä kaikkien kuullen, jotta muutkin pelkäisivät.  
 
Olen toiminut Jumalan sanan mukaisesti ja nuhdellut syntiin joutuneita. Olen nuhdellut heitä heidän julkisista vääristä teoistaan, raamatun vastaisista toimintatavoistaan. Silti SRK on lähettänyt jäseniään ja eri puhujia puolustamaan täällä otettuja Jumalan sanan vastaisia tekoja. Olen peräänkuuluttanut rakkautta, mutta vieläkään, yli 11 vuoden jälkeen, lapsiani ja minua kohtaan ei ole osoitettu rakkautta. Miksi? Siksi, koska SRK:ssa ei vallitse Jumalan mielen mukainen rakkaus.  
 
(1. Joh. 4:8) Joka ei rakasta, ei hän tunne Jumalaa; sillä Jumala on rakkaus.  
 
(Sir. 1:14) Rakastaa Jumalaa on kaikkein kaunein viisaus.  
 
Miksi SRK tai mikään taho, joilta olen apuani pyytänyt, ei ole rientänyt auttamaan tai lähettänyt muita auttamaan minua, kun sitä olen SRK:lta ja muilta rauhanyhdistyksiltä anonut? Vaikka Jumalan sanassa opetetaan:  
 
(Jaak. 1:22) Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä - älkää pettäkö itseänne.  
 
(Gal. 6:10) Kun meillä vielä on aikaa, meidän on siis tehtävä hyvää kaikille, mutta varsinkin niille, joita usko yhdistää meihin.  
 
(Jaak. 4:17) Joka tietää, mitä on tehtävä, mutta ei tee, se syyllistyy syntiin.  
 
 
 
SRK:n sääntöjen 5 §:n mukaan: Jos jäsenyhdistys haluaa saada asian SRK:n kokouksessa käsiteltäväksi, on se kirjallisesti lähetettävä johtokunnan valmisteltavaksi vähintään kuukautta ennen kokousta. Kaikki, jotka ovat saaneet minulta postia, ovat luku-, ymmärrys- ja/tai toimintakyvyttömiä. Vieläkään en ole saanut pyytämääni apua. Silti tilaisuuksia tämän sääntöjen paikan mukaiseen toimintaan on ollut kyllin v 96 alkaen.  
 
Vasta v 03 Muhoksen suviseuroissa SRK:n vuosikokous erotti Jaakko Suomalan SRK:n johtokunnan tehtävistä. Se ei riitä. Muhoksen suviseuroissa oli riittävät perusteet vapauttaa SRK:n tehtävistä myös Matti Lääkkö, Pekka Vuonokari, Ari-Pekka Palola, Jussi Hyvärinen, Aarno Haho, Tuomas Hänninen sekä vapauttaa SRK:n jäsenyydestä Lappeenrannan, Tampereen ja Helsingin Rauhanyhdistykset sekä niiden nimeltä mainitut jäsenet ja lukuisa joukko muiden jäsenyhdistysten nimeltä mainittuja jäseniä, kuten Teuvo Mononen, K ja Ilpo Mehto, Eero Salin, Samuli Pentikäinen, Juhani Alaranta jne.  
 
 
 
(1. Tim. 5:20) Nuhtele syntiä tekeviä kaikkien kuullen, jotta muutkin pelkäisivät. Minä varoitan kaikkia Lappeenrannan Rauhanyhdistyksen ja SRK:n vallanneiden omavanhurskaudesta!  
 
Siionilta kysyn, kuinka kauan tällaiset pakanat voivat toimia sen rakkaudessa?  
 
V 07 suviseuroihin mennessä tulee rauhanyhdistysten erota toimintakyvyttömästä SRK:sta ja pitää suviseuroissa uuden Rauhanyhdistysten Liitto (SRL) ry:n perustava kokous, johon rauhanyhdistykset liittyvät. Rauhanyhdistysten on ryhdyttävä asian vaatimiin toimenpiteisiin omavanhurskaiden erottamiseksi enempää lampaita raatelemasta!